Vihaan sitä, että netti on täynnä AI-kuraa. Vihaan sitä, ettei mistään voi enää tietää onko jokin teksti ihmisen kirjoittama. Vihaan sitä, että muutama teknomiljardööri saa leikkiä upporikasta tai rutiköyhää ihmiskunnan tulevaisuudella. Vihaan sitä, että tekoälyfirmat kouluttavat mallejaan oikeiden ihmisten töillä tekijänoikeuksista välittämättä. Vihaan sitä, että kaikesta jää nykyään digitaalinen jälki. Vihaan datakeskuksia. Vihaan uutisten tekoälytiivistelmiä. Vihaan sitä, kun joku aloittaa lauseen "kysyin tekoälyltä". Vihaan sitä, että tekoälyä myydään meille maalaamalla utopistisia kuvia kuinka se parantaa kaikki sairaudet ja ratkaisee ilmastonmuutoksen, vaikka näillä ei ole mitään tekemistä kuluttajien käyttämän generatiivisen tekoälyn kanssa. Vihaan sitä, että tekoälyllä tapahtuva "tehostaminen" tarkoittaa lähinnä ihmistyöntekijöiden irtisanomista. Vihaan sitä, että tekoälyn kehitys on todennäköisesti vasta alkuvaiheessa eikä meillä ole mitään käsitystä, kuinka pitkälle se johtaa. Vihaan sitä, että eksistentiaaliseen maailmantuskaan tarjotaan ratkaisuksi masennuspillereitä. Vihaan herätä joka päivä tähän saatanan scifidystopiaan. Vihaan sitä, että olisin voinut antaa ChatGPT:lle käskyn luetella, mitä kaikkea tekoälyssä voi vihata, ja se olisi varmaan kirjoittanut tämänkin paremmin. Tai ehkä tämä olikin tekoälyn laatima postaus? Antaisin vaikka toisen kivekseni jos voitaisiin palata teknologiassa kymmenen vuotta taaksepäin ja jäädä siihen.

"Sopimus koskee puolustustarvikkeita ja -teknologiaa. Ministeriön mukaan sopimus mahdollistaa jatkossa esimerkiksi tutkimukseen, kehittämiseen tai tuotantoon liittyvät yhteishankkeet maiden välillä."

Meillä on kumppanin kanssa ollut viljelypalsta tänä vuonna ensimmäistä kertaa. Puutarhanhoito harrastuksena on kiinnostanut, koska ollaan tykätty pitää tomaattia sun muuta parvekkeella jo pitkään. Se on myös kaivattua vaihtelua toimistoduuniin. Touch grass jne. Oltiin 2,5 vuotta jonossa palstalle ja saatiin viimein tänä kesänä. Se oli aika jäätävä rytökasa alussa mutta laitettiin se oikein siistiksi. Rakensin vankan aidan, laitoin poluille kuorikatetta ja ostin käytettynä pari puutarhatuolia ja pöydän. Melkein aina kun on siinä puuhastelemassa niin ihmiset jää siihen viereen kattelemaan ja tulee kehumaan sitä miten kivan näkönen se palsta on. Tässä kesän aikana on kuitenkin ollut aika paljon ilkivaltaa ja varkauksia ja alkaa mennä into touhuun. Sipuleita pöllittiin, kaikki kurpitsat varastettiin, aidan portti laitettiin palasiksi, kesäkurpitsoja tuhottiin ja eilen käytiin pöllimässä tuolit. En tiedä mitä tän asian kanssa pitäis tehä kun ei sinne viitsi eikä kai lain mukaan voikaan laittaa mitään kameroita, eikä siellä voi olla 24/7 vahtaamassa. Se palsta-alue on muutaman koulun lähellä ja läpi menee kävelytie. Meiän palsta on tän kävelytien varrella palstan reunalla jossa risteää toinen tie, eli todella näkyvällä paikalla. Lähellä on asuinalue mistä varmaan jotkut käy shoppailemassa palstoilla viikon safkat ja koulujen teinit käy perseilemässä. Onko vastaavia kokemuksia tai ideoita?

Olen itse ihan ok näköinen mies, jolla on oma kerrostalokaksio, korkeakoulututkinto ja korkeahko palkka. Asiat siis pääpiirteittäin kunnossa. Sairastuin kuitenkin teininä Keratosis pilaris rubra faceii -nimiseen ihotautiin, joka värjää erityisesti poskeni epänormaalin punaisiksi. Eli kyseessä on jonkinlainen liiallisesta keratiinin tuotannosta johtuva krooninen tulehdustila ihoni uloimmalla kerroksella, mistä syystä ihoni reagoi hyvin vahvasti poskien alueelta kylmyyteen, kuumuuteen, kosketukseen tai oikeastaan mihin tahansa muuttaen poskeni värin punaisesta tosi punaisiksi. Eli se ns. baseline poskissa on punainen ja ärtyneenä se on todella punoittava. Olen tästä kuullut negatiivisia ja todella ilkeitäkin kommentteja siitä asti kun tämä ihotauti teininä aktivoitui ja edelleen aikuisenakin kuulen usein töissä kommetteja kuten "siellä tehdään taas töitä pää punaisena" ynnä muuta vastaavaa. No sanomattakin on selvää, että tämä on aiheuttanut valtavasti pahaa mieltä, itsetunnon tuhoutumisen ja jonkinlaisen itseluottamuksen puutteen.

Kenties pahinta on kuitenkin deittailu, sillä vaikka deittisovelluksiin laitettujen mustavalkokuvien avulla saan valtavasti matcheja niin tapaamiset ovat ihmisille selvästi pettymys ja joskus kuulen ulkonäöstäni ihan suoraan. Itseasiassa edellisistä treffeistä on jo noin vuosi. Ne loppuivat kuin seinään kun illallisen jälkeen lähdimme talviselle kävelylle ja poskeni vaihtoivat muutamassa minuutissa väriä tummanpunaiseen siinä kovassa pakkasessa. Deittipari ilmoitti suoraan, ettei kehtaa näyttäytyä kanssani ja lähti siitä kotiinsa. Se satutti niin paljon, että olen sittemmin jättäytynyt kokonaan pois parisuhdemarkkinoilta.

Nyt kun yksinäisyys on alkanut taas nostamaan päätään niin olen miettinyt palaamista parisuhdemarkkinoille ja siksi nousi mieleen tämä otsikon kysymys. Voisitteko te Redditin käyttäjät seurustella epänormaalin näköisten ihmisten kanssa? Missä teillä menee se raja ulkonäöllisissä asioissa? Kuinka epänormaalilta ihminen saa näyttää voidakseen olla vielä haluttava? Onko minulla enää toivoa? Toivon mahdollisimman rehellistä keskustelua.

edit: Sanottakoon vielä, että keratosis pilaris rubra faceii on pohjoismaissa suhteellisen yleinen ja helakasti punoittavia poskia näkyy täällä aika paljonkin. Oma tilanteeni on toki hieman vaikeampi punoituksen kanssa.

(Julkaisin tämän jo arkisuomessa, mutta laitan vielä tännekin. Ollaan kai niin harvinaisia, että on pakko hyödyntää kaikki mahdollinen näkyvyys...)

Olisi mukava löytää vertaistukea tähän tilanteeseen. Koskee siis vain vanhempia naisia ja niitä, jotka ovat vastentahtoisesti jääneet vaille romanttisia ja seksuaalisia kokemuksia koko aikuisikänsä ajan. Jos olet omasta tahdostasi sinkku ja neitsyt, et ole sellainen henkilö, jolle tämä lanka ja ilmoitus on suunnattu.

Oma tilanteeni on se, että täytän aivan pian 36 vuotta enkä ole koskaan ollut edes lyhytaikaisessa parisuhteessa. Vyölläni on vain muutama lyhyt tapailu tai treffailu, mutta ei yhtään aitoa molemminpuolista ihastumista. Niin sanotut seksikokemukset ovat jääneet kouralliseen yritelmiä, joista ei tullut yhään mitään. Olen siis seksuaalisesti ja seurusteluasioissa yhtä kokenut kuin keskiverto 15-vuotias.

Tämä ei ole ollut oma valinta ja siksi se kalvaakin mieltä tosi paljon. Jatkuviin torjuntoihin ei myöskään totu koskaan, varsinkin, kun mitään muuta kuin torjuntoja ei koskaan ole ollut. Vuosien varrella olen lukenut varmaan kaikki mahdolliset netistä löytyvät suomenkieliset foorumikeskustelut, artikkelit ja blogitekstit aikuisista neitsyistä ja vastentahtoisesti parisuhteettomista, mutta sitä kaipaisi myös aitoa keskustelua ja ajatustenvaihtoa toisten kaltaistensa kanssa.

Joten: onko täällä muita kuin minä? Minua saa myös lähestyä yksityisviestillä Redditissä tai sähköpostilla ([heittopussi26@outlook.com](mailto:heittopussi26@outlook.com)). Tämä ilmoitus ei vanhene.

Millä ihmeellä te löydätte elämästänne iloa, semmoista joka saa sut kokemaan syyn elää.

Koitan haihduttaa pahan oloni ja kärsimykseni alkoholiin viikonloppuisin. Koitan etsiä myös aktiivisesti seurustelusuhdetta, mutta ei siitäkään tule lasta eikä paskaa.

Tekoälyn tiivistelmä, ei omaa kuratointia

Tässä on tiivistelmä Helsingin Sanomien pääkirjoituksesta:

Yhteenveto pääkirjoituksesta: Työttömyyslukeman taakse jää hyvä työllisyyslukema

Artikkelissa tarkastellaan Suomen työmarkkinatilannetta kahdesta eri näkökulmasta: työttömyyden ja työllisyyden kautta. Vaikka työttömyys on jälleen lähtenyt kasvuun, työllisyystilanne on samanaikaisesti pysynyt poikkeuksellisen vahvana.

Keskeiset havainnot ja taustat:

* Työttömyyden kasvu johtuu työvoiman lisääntymisestä: Työttömien määrän kasvu ei johdu pelkästään työpaikkojen katoamisesta, vaan siitä, että työmarkkinoille ja työnhakuun tulee yhä enemmän uusia hakijoita – erityisesti opiskelijoita, eläkeläisiä sekä maahanmuuttajia. Tilastoissa työttömäksi kirjataan jokainen aktiivisesti työtä hakeva.

* Työllisyysaste on historiallisen korkea: Suomessa on samaan aikaan suuri määrä työttömiä ja EU:n keskiarvoa korkeampi työllisyysaste. Vuoden kolmannella neljänneksellä työllisten määrä kasvoi noin 7 000 henkilöllä edellisvuodesta (yhteensä n. 2,616 miljoonaa työllistä).

* Työn laatu ja osa-aikaisuus: Osa-aikatyön määrä on kasvanut, mutta kaksi kolmasosaa osa-aikaisista tekee sitä omasta halustaan (esim. elämäntilanteen vuoksi). Lisäksi kokoaikaisten työsuhteiden määrä oli vuonna 2025 korkeampi kuin millään aiemmalla vuosikymmenellä.

* Koulutuksen merkitys: Korkeakoulutettujen työllisyysaste on erittäin korkea (88,5 %), mikä osoittaa koulutuksen antavan edelleen vahvan suojan työttömyyttä vastaan.

* Poliittiset tulkinnat: Käsitys tilanteesta riippuu usein politiikasta: oppositio painottaa kasvanutta työttömyyttä ja hallituksen kannattajat korkeaa työllisyyttä. Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) mukaan tärkein uutinen kansantalouden ja ihmisten toimeentulon kannalta on kuitenkin se, että työllisyys pysyy edelleen korkealla tasolla.

Hei,

päätin nyt kirjotella tänne tälläsestä aiheesta. Oon siis alottanut tossa elokuussa AMK insinööri-opinnot ja kaikki rullaa hyvin koulussa. Pääsin kaikista viime kurssin aineista läpi ihan hyvin arvosanoin ja kavereitakin on koulussa, joiden kanssa tulee oltua tunnilla ja käytyä syömässä yms.

Olin armeijan jälkeen 1.5 vuotta ns. "välivuodella" jolloin sain vain olla kotona ja tehdä mitä huvittaa ilman aikatauluja tai pakollisia menoja. Oon kuitenkin onnellinen, että nyt on koulupaikka ja saa edistettyä omaa tulevaisuutta, eikä tarvi vaan istua kotona selaamassa puhelinta tai pelaamassa tietokoneella.

Kuitenkin aina, kun tiedän, että seuraavana päivänä on koulua, on jotenkin haikea fiilis ja koko päivä on ns. "pilalla", kun tietää, että pitää mennä aikaisin nukkumaan tiettyyn aikaan, jotta saisi 7 tuntia nukuttua ja tietää, että aamulla kello soi ja on pakko lähteä ajamaan kouluun. En tiedä mistä tää johtuu, ehkä jotenkin outoa, kun on nyt pakolliset aikataulut ja oon "menettänyt" sen vapauden mitä oli välivuotena?

Kuulostaa varmaan tosi typerälle tällänen, mutta tälläset fiilikset itellä on aina, kun vaikka viikonloppu loppuu ja koulu alkaa tai on joku pidempi loma tai vapaa ja sitten taas kouluun takaisin.

Kaipaisin suosituksia korvatulpista ahtaille korvakäytäville. Nukun kyljelläni ja perinteiset vaahtomuoviset tulpat sattuvat korviin niin, että melun sijasta kipu pitää hereillä.

Monet nukkumiseen tarkoitetut tulpat suodattavat esimerkiksi kuorsaamisen ja liikenteen melun, mutta päästävät herätyskellon äänen läpi. Kaipaisin kuitenkin tulppia joista kellokaan ei kuuluisi läpi.

Irtoaisiko suosituksia muilta pienikorvaisilta uniongelmaisilta?

Siis mihin tämä ammatillinen koulutus on menossa Suomessa? Kuulin että Stadin AO:ssa pistetään opiskelijat varhain työharjoitteluun oppimaan työelämään, mutta työharjoittelua suoritetaan vaan maanantaina, keskiviikkona ja perjantaina. Tämä sen takia että tiistaina ja torstaina pitää olla koulussa tekemässä yto-opintoja. Tätä rallia menee siis ilmeisesti koko työharjoittelu, mikä saattaa kestää 2kk. Eihän tuossa ole mitään järkeä, ei mikään ihme että nämä nuoret aikuiset ei nykyään meinaa pärjätä töissä jos se on jo ammattikoulusta lähtösin että töitä tehdään vaan joka toinen päivä. Aika pirstaleisen kuuloista oppimista jos minulta kysytään.

Hei! Opiskelen LUT-yliopistossa Sustainable International Business -koulutusohjelmassa. Teen kandidaatintutkielmaa yritysten yhteiskuntavastuutoimista (CSR).

🎓 Miten vähittäiskaupan yritys voisi parhaiten tukea nuoria, jotka tarvitsevat apua siirtyessään koulutuksesta työelämään? Kyselyssä valitset kolme mielestäsi vaikuttavinta toimintatapaa. Vastaukset auttavat selvittämään, millaisia tukikeinoja ihmiset pitävät vaikuttavimpina.

⏱️ Noin 3 minuuttia
👤 Suomessa asuville, vähintään 18-vuotiaille
🔒 Nimeä tai yhteystietoja ei kysytä. Pakollisia kysymyksiä on kolme: ikä- ja asuinmaavarmistus sekä toimintatapojen valinta. Lisäksi voit halutessasi ehdottaa muuta tukikeinoa.

Tämä on tutkimuksen ensimmäinen vaihe. Vastausten perusteella laadin toisen kyselyn, jossa arvioidaan kolmen suosituimman toimintatavan mahdollisia yhteiskunnallisia vaikutuksia.

Kysely on avoinna arviolta muutaman viikon ajan. Tavoitteeni on palauttaa tutkielma ja saada se julkaistuksi LUT-yliopiston digitaalisessa julkaisuarkistossa viimeistään huhtikuussa 2027.

👉 Vastaa kyselyyn:  https://link.webropolsurveys.com/S/F38D513DAE350E2A

Kiitos osallistumisestasi! Vastaan mielelläni kysymyksiin kommenteissa.

Kertokaa teidän viime hetken veikkaukset että kuka voittaa miesten ballon d’orin tänä vuonna

Mun veikkaus on että kylian mbappe tai harry kane voittaa